Tänään mä huusin mun lapselle. Sille pienen pienelle, kohta yksivuotiaalle.

Se heräsi päiväunilta itkemään. Menin hakemaan sen syliin ja tultiin olohuoneeseen. Se ei halunnut olla sylissä, mutta ei lattiallakaan. Se vaan itki ja itki, sillä tavalla väsyitkua. Ei ollut oikea hätä. Yritin rauhoittaa ja höpötellä. Sitten mä laskin sen kokonaan lattialle, käskin rauhoittua. Vaan eihän se rauhoitu, se vaan itki. Sillä oli väsy ja nälkä.

Minä olin kiukkuinen. En sille. Mutta kun se vaan itki ja itki. Mä huusin sille, että: "Ole jo hiljaa!" Käskin lopettaa. Sitten mä otin sen syliin ja mentiin makkariin. Tutti rauhoitti pienen. Istuttiin sängyn laidalla ja höpöttelin sille, heijasin sylissä. Itkin itse. Tyttö ihmetteli, sitä nauratti. Mä itkin vielä vähän aikaa. Sitten pyysin tytöltä tuttia ja se tiputti sen omaan sänkyyn unia odottamaan. Mentiin olkkariin.

Eihän se mimmi itsekseen viihtynyt vessareissun aikaakaan. Taas se itki. Tein maitopullon ja nostin syöttötuoliin juomaan, laitoin ruokaa. Höpöttelin tytölle, pyysin anteeksi kun olin tyhmä. Pussasin. Sattui, kun en osaa olla.

Yritin tarjota samaa ruokaa kuin itsellä. Ei kelvannut, mikä ei yllättänyt. Ei se tykkää. Yritin antaa kaupan valmista pilttiä. Ei kelvannut sekään. Leipä lensi lattialle. Yritin syödä itse. Suututti. Jotain se halusi, vaan mitään ei kelpuuttanut. Meni hermo. Vein tytön olkkariin, käskin olla siellä. Se itki. Tiuskaisin, että jos et syö, olet sitten syömättä. Äiti syö. Kohta se lopetti itkun ja leikki hymy huulilla.

Ruuan jälkeen yritin olla koneella. Tyttö toi kirjan ja halusi syliin. Katsottiin kirjaa ja mä selasin facebookkia. Tyttöä kiinnosti ja se pelleili. Se halusi leikkiä äidin kanssa. Mutta minä olin väsynyt ja halusin istua. Se ei jaksanut istua sylissä, mutta ei halunnut yksin lattialle. Mitenkään ei ollut hyvä. Se raapi ja puri. Minä kielsin. Se rupesi nauramaan. Raapi vielä lisää, nipisteli. Minä kielsin. Sitten se puri vielä kerran. Ja mä huusin. Huusin "Ai! Ei!" ja käskin lopettaa. Se rupesi itkemään. Se itkee aina kun kielletään tarpeeksi.

Laskin sen lattialle. En jaksanut. Se itki. Sillä tavalla kiukkuitkua, sitä ärsytti. Käskin lopettaa. Se tuli nipistelemään jalkoja. Kerjäsi huomiota. Halusi syliin. Mä en ottanut, käskin lopettaa.

Tänään mä huusin mun lapselle, koska mulla ei ollut hyvä olla.

Tänään mä huusin mun lapselle, koska mua itketti.

20160114_162631.jpg

 

Rakkaudella M