Olen selaillut Pro-Ana sivuja. En mitenkään "tositarkoituksella", ihan vain mielenkiinnosta. En todellakaan ihannoi anorektisen laihoja ihmisiä. Päin vastoin! Se on vaan niin surullista. Että ihmisellä voi olla niin kieroutunut omakuva. Monet vielä niin nuoria tyttöjä, jotka eivät joko vielä tiedosta tai sitten vain välitä kaikista niistä terveyshaitoista.  Oli toki eräs blogi, jota piti pienen lapsen äiti. Joka kirjoitti ajattelevansa lastaan. Mutta joka minun silmissäni vain pikkuhiljaa tappaa itseään. Miten siinä ajattelee lasta kuihduttaessaan itsensä hengiltä?

Sairaushan se on. Ei mikään elämäntapa.

Muutama huomio pisti miettimään tätä omaakin ajattelutapaa. Kyllä sieltä niitä yhtäläisyyksiä löytyi liiankin paljon. Mitat painii toki ihan eri sarjoissa, mutta silti niistä on muodostunut itselleenkin pieni pakkomielle. Niistä kolmesta kilosta, jotka eivät tunnu millään lähtevän, niistä jotka erottavat minut täyden 10kg:n pudotuksesta. Niistä kuudesta, jotka erottavat minut normaalipainon ylärajasta.

Niistä muutamasta sentistä, jotka pitäisi saada pois jotta vyötärönmitta näyttäisi alle hälyttävän 80cm.

Siis täysin eri sarjoissa!

Mutta kun kuin huomaamattaan alkaa jättää aterioita välistä, jotta voisi syödä hieman karkkia, tai jotta aamulla uskaltaisi paremmalla mielellä vaa'alle...Älytöntä!

Vielä muutama kuukausi sitten olin vahvasti sitä mieltä, että teen tätä lapseni takia. Että tahdon opettaa lapselleni hyvät tavat elää. Että jaksan sitten paremmin touhuta. Ja mitä minä nyt ajattelen? Pienempää vatsaa, kiinteämpiä reisiä. Haloo nainen! Ne tulee siinä sivussa jos on tullakseen. En minä voi terveydelläni alkaa leikkiä saavuttaakseni jonkun pinnallisen tavoitteen. Sitä paitsi, en usko olevani koskaan täysin tyytyväinen. Eiköhän nämä samat asiat minua vaivaa sen kolmenkin kilon tai sentin päästä.

Usein peilistä katsoo vieläkin se sama tyttö, jonka toivottiin yläasteella lähtevän pois ettei muiden tarvitsisi katsoa sen lihavaa persettä. Pikkuhiljaa tilalle on alkanut astua äiti, joka tekee parhaansa. Korvien välissä se ongelma on, ei niissä muutamassa sentissä tai vaa'an lukemassa.

20160329_123630.jpg


Rakkaudella M