Viime päivät ovat menneet vähän alakuloisissa ja saamattomissa merkeissä. Väsymys vaivaa enemmän kuin aikoihin, ja sen takia on mielialakin ollut vähän huonompi. Ei ole tullut kirjoitettua kun ei ole ollut mitään kivaa kirjoitettavaa, ja kukapa jaksaisi aina vain valittaa.

Tänään päätin tietoisesti keskittyä niihin hyviin asioihin. Saa negatiivisuus nyt väistyä. Eli alkuviikon iloiset asiat.

Sain osan kuivauskaapissa lojuvista pilttipurkeista uusiokäyttöön. Ideaan törmäsin jo viime syksynä selaillessani netistä mitä näistä voi oikein tehdä. Koska näitähän on edelleen vaikka muille jakaa, vaikka iso osa onkin mennyt roskiin. Meidän maustepurkeista tuli nyt aika pelkistetyt ja kotikutoisen näköiset. Siistimmät olisi saanut, jos omistaisimme tulostimen. Tai leimasin olisi voinut olla kiva. Ja kannethan näissä kaipaa vielä uuden kerroksen maalia. Meillä ihan käypäset.

20160411_104517.jpg

20160411_105242.jpg

Näin pitkästä aikaa lukioaikaisia ystäviä. Kekkosen merkeissä! Toivat tämän tytön 1vuotispäivänä käydessään ja nyt vihdoin päästiin yhdessä maistamaan. Kai tässä yhteydenpidossa on kunnostauduttava, mikäli en tahdo ihan erakoitua pikkulapsivuosina. Lupasivat tulla muksua vahtimaan, jos halutaan miehen kanssa lähteä jonnekin. Kunhan tyttö heihin ensin vähän tottuu.

20160413_080040.jpg

Sain tehtyä lykätyt kotityöt. Nyt on koti puhdas ja siisti ja mukava olla.

Monen päivän sisällä kököttämisen jälkeen lenkki ja raitisilma olivatkin alkuvastenmielisyyden jälkeen juuri sitä mitä kaipasin. Hitaasti mentiin ja tyttö valitti rattaissa koko sen 3km, mutta tuli hyvä olo.

20160413_131255.jpg

Lenkin kruunasi kun päästiin muksun kanssa keunumaan ja hiekkalaatikolle. Vielä on leikkialua osittain lumessa, mutta sen verran sulanut että leikkimään mahtui. Hieman enemmän sai muksukin irti hiekkaleikeistä kuin syksyllä. Ainakin hiekkaisen lelun pari kertaa suuhunsa... Tiedän, takki on aivan valtava! Mutta meillä ei vielä ole välikausitakkia pihatouhuihin. En viitsinyt kaupunkitakkia hiekkalaatikolle pukea. Menköön siis hetken tuolla.

Viime aikoina olen ollut aika sujut itseni kanssa. En ole liikaa murehtinut vatsamakkaroitani tai löysiä käsivarsiani. Tämmöinen minä nyt vaan satun olemaan, enkä tästä yhdessä yössä muuksi muutu. Ja parhaat tulokset varmaan saavuttaa muutenkin positiivisella asenteella. Ei itseinholla. Alla oleva kuva nyt ei paljon kerro, kun on puhelimen ihanan muokkausohjelman läpi käynyt.

20160405_124443.jpg

Ja se kaikkein paras: KEVÄT!

20160412_123604.jpg

Toki mieltä askarruttaa läheisten ongelmat, oma talous ja vaikka mikä. Mutta yritän keskittyä nyt niihin hyviin.

Rakkaudella M